31.12.09

Hyvää Uutta Vuotta!!


Meirän mäen väki toivotteloo kaikille oikee riemuisaa Uutta Vuotta 2010!!

21.11.09




Jotain valmista

Porstua on edelleen maalaamatta, se siirtyy kevään projekteihin. Mutta se ei haittaa, saadaan ainakin suunnitella tila kunnolla talven aikana! Mutta jotain on saatu valmiiksikin: sisäeteinen on saanut uuden harmahtavan maalipinnan ja maalasin myös vanhan 50-luvulta olevan kaapiston hieman kiiltävällä valkoisella. Kasasimme mieheni kanssa uuden kaapin (Kvikin mallistosta) ja jätimme laittamatta siihen kahvat. Isäni asensi kattoon uudet valaisimet jotka ovat odottaneet esillelaittoa kolme vuotta vaatekaapissa.. Ideana on vielä maalata kattokin valkoiseksi mutta se saa odottaa porstuan remonttiin asti. Mietimme myös kylpyhuone/wc:n oven maalaamista eteisen puolelta valkoiseksi tai koko oven vaihtamista toisenlaiseksi. Ovessa on nimittäin peilikuvionti ja voi kurjuus kuinka paljon se kerääkään pölyä, hiuslakkaa, kissankarvoja..

Meillä kävi myös freelancer-toimittaja keskiviikkona ottamassa kuvia sekä haastattelemassa mahdolliseen lehtijuttuun. Hän tarjoaa juttua "Oma koti kullan kallis"- lehteen sekä mahdollisesti "Maalaisunelmaan". Katsotaan mitä tuleman pitää, siivoustalkoisiin on ilmoittautunut muutama hupulainen että saadaan koti puunattua jos juttu oikeasti tehdään. Ihan jännittää!!

2.11.09

Maalin tuoksua ja sottapyttyjä

Sain eilen vision.. hyi minua.. Maalaisin meidän sisäeteisen myös harmaaksi! Aikaa on, tarmoa ei. Ainakaan tällä hetkellä. Tarvitsisi myös käydä ostamassa uusi komero, sillä vanhasta on edellisellä maalauskerralla hajonnut mm.sokkeli. Liikuttelin täyttä komeroa pitkin lattiaa tuuppaamalla ja kas kummaa: se ei kestänytkään sitä!! :) Minulla on kuusi ihanaa juhlamekkoa ja valkoinen hääpuku kaapissa. Ajattelin hankkia niille kunnon säilytyspussit ja laittaa ne luiskaan tilaa viemästä. Ei niitä juhlia nyt niin usein ole että niiden mekkojen tarvitsisi olla kaapissa etualalla. Hääpuvun olen ajatellut myydä koska en pukeutunut siihen omissa häissäni sillä kirkkohäät muuttuivatkin mieheni halusta siviilivihkimiseksi maistraatissa. En halunnut pukeutua sinne perinteisesti valkoiseen vaan puin ylleni mieheni ostaman vaaleanpunaisen satiinimekon. Pakko kyllä myöntää..siihen mekkoon on tullut pukeuduttua yksin,salassa, monta kertaa ihan vain..katkeruutta.. Mutta parisuhteeseen kuuluu joskus isoja myönnytyksiä ja tämä oli minulle yksi niistä suurimmista. Juhlijoita oli meidät mukaanlukien yhdeksän mutta ainakin ne olivat intiimit ja rakkaat!

Mutta eteisestä: se on ainoa huone jossa on laudoitettu katto! Maalaisinko myös sen? hmm, kas siinä pulma! Tila tulisi paljon vaaleammaksi ja tila saisi mukavasti korkeutta. Olen ostanut sinne jo uudet kattovalaisimet vuonna 2006, ne ovat edelleen kaapissa piilossa. Haluaisin jokaiseen huoneeseen kristallivalaisimet ja tänne eteiseenkin olisi ihana laittaa jotkut pienet empire-malliset, päärynää muistuttavat valaisimet. Ne mitkä ovat jemmassa ovat valkoiset, muovista leikatut barokkiaiheiset valaisimet. Ihan kauniit, mutta tiedostaen väliaikaiset. Nyt mietin otanko itselleni tavoitteen maalata eteinen jouluksi? Siinä olisi vain päivän homma, kissat vain olisivat sellaisia sottapyttyjä että niiden telkeäminen olisikin sitten melkein toisen päivän homma lisää.. sisäovia kun meillä ei ole lainkaan..

25.10.09

Pakertelua porstuaan

Sain idean kahdesta arkusta "muutamalle" kenkäparilleni kesän alussa. Etsin säilytysarkkuja aina kun kävin kaupoilla enkä löytänyt mieleistäni mistään. Hainkin sitten Bauhausista mäntylevyä ja rakensin niistä mieluiset itse. Ideana on maalata ne vielä valkoisiksi ja tupsuttaa arkkujen kylkiin jotain La Maison-tyyppistä tekstiä.. Ja ommella parit istuintyynyt! Nyt arkkujen päällä on väliaikaisesti oma lapsuuden lampaantalja sekä erilaisia suloisia koristetyynyjä. Harmittaa etten ottanut ennen ja jälkeen kuvia tilasta, mutta laitan kuvia kun kaikki on mielestäni valmista! Päätimme naapuriemme kanssa maalata porstuan valkoiseksi, saamme siitä paljon valoisamman ja viihtyisämmän kuin se koskaan on ollut. Siellä on nimittäin kaikki mahdolliset pinnat  kuusilautaa.. korjaan: keltaista kuusilautaa..voi yrjö!!!

17.10.09


 

miljuuna,miljuuna reikää seinässä..

Sain hankkittua vihdoinkin kirjaimet makuuhuoneen seinään sänkymme yläpuolelle.. Stockmannin Hulluilta päiviltä.. Kävin nyt siellä ensimmäistä kertaa ja taitaa jäädä viimeiseksi.. Oikeastaan haimme ystäväni kanssa hänen kummitytölleen jotain tiettyä konsolipeliä - sitä ei vain ollut enää-, ja löysin itselleni (yllättäin x) ) puukirjaimia! Olen etsinyt kolmea isoa, peltistä kirjainta  I & M  niitä löytämättä jo keväästä asti ja nämä puiset saavat nyt korvata ne.. ainakin toistaiseksi! Ensimmäinen idea kirjaimet kourassa oli sana: linnunpesä. Valitettavasti ääkkösiä ei kirjaimista löytynyt eikä viitselijäisyyttä tehdä pisteitä, sana lyhentyi lintuihin.

Kirjainten kiinnittämisessä oli aluksi puuhaa koska alunperin meinasin kiinnittää ne kaksipuoleisella teipillä tapettiin. Sitten aloin miettimään sitä kuinka paljon seinä elää eri vuodenaikoihin ja päädyin pieniin nauloihin. No nyt on seinä täynni miljuuna,miljuuna reikää kun en löytänyt siihen hätään mistään mittaa :) Mutta sain ne kuitenkin kiinni, tosin toista N-kirjainta tarvitsee vain hieman nostaa jossain vaiheessa.. Ainoa mitä nyt mietin on se, että tuossa talon vieressä menee nykyään erittäin paljon raskasta kalustoa jonka jytinä kantautuu talomme kivijalkaa pitkin koko talon läpi. Ikävä kyllä kokemusta on tullut kahden juomalasin tippumisesta hyllyltä ja nyt mietittää tipahtavatko kirjaimetkin seinästä?

Mutta hauska katseenvangitsija lisää meidän kodissa, vaikka onkin hieman "narsistinen" :)

28.9.09

Ruokapöydän tuolit

Pöngin miesten aittasta isovanhempieni kodissa olleet vanhat tuolit valkoiseksi maalatun pöydän alle. Tuolit ovat saaneet joskus viininpunaisen maalin pintaansa ja kuinka ollakaan: nyt ne ovat valkoiset! Pestessäni niistä aitan tomut huomasin niiden pohjassa tekstin: Susanna Yrjölä 1882. Tuoleja on kuusi kappaletta ja maalasin niistä käyttööni neljä. Tuolit ovat siis mummoni peruja: mummoni toinen nimi on Susanna :) Ruokaryhmä oli isovanhempieni olohuoneessa/salissa ja pidin lapsenakin siitä erittäin paljon! Pöydässä oli pieni laatikko joka sisälsi vanhoja valokuvia ja jotka olivat minusta kauniita.

Ensin siis pesin tuolit ja pinta olikin niin hyvässä kunnossa ettei tarvinnut tehdä mitään muuta kuin ottaa suti käteen ja alkaa maalailemaan! Nyt vain harmittaa että pöytä ja tuolit ovat toisiinsa nähden hieman eri valkoista johtuen siitä etten millään muistanut Bauhausissa maalihyllyn edessä mitä maalia olin pöytään aikaisemmin ostanut.. hmph.. Onneksi tuolit voi vielä maalata uudelleen jos keksin mitä valkoista maalia pöytään sudin. Pöytä on lämpimämmän valkoista kuin tuolit ja minusta se on kauniimpi vaihtoehto. Maalasin vielä kullalla tuolien koristeet ja kokeilin sabluunalla maalata selkänojaan pienen kruunun jonka pyyhin sitten pois koska se ei ollutkaan niin kiva kuin se mielessä oli. Mutta vielä on pakko kokeilla siirtokuvaa selkänojaan jahka saan aikaiseksi tulostella tai leikata kultaisesta teipistä kruunun.

Siivosin myös tallin johon ensi kesänä teemme pienen verstaan. Tuolien tuunauskuvat ovat otettu siellä. Nyt alamme porukalla silmäilemään erilaisia puuntyöstökoneita tarjouksista ja yksityismyynneistä. Ideana olisi tehdä puuverstas talliin ja vanhaan sontasäiliöön metalliverstas eli metkula. Hiljaa hyvä tulee!






 

15.9.09

Yllätyksellinen paketti

Tilasin elämäni ensimmäisen kerran Ikeasta postitse tuotteita. Eli sekin on nyt kokeiltu! En ole saanut aikaiseksi askarreltua nahkaisia kahvoja ja päätinkin sitten tilata netistä jotkut mitkä olisivat kohtuuhintaiset ja jotka voisi myydä joskus eteenpäin. Se kuka on joskus reijittänyt sabluunalla kotimme kaapistoihin kahvoille reijät ansaitsisi kunnon tukistuksen!! Kolmea reikää jouduin uudelleen muotoilemaan, kahta uutta kahvaa hieman taivuttamaan ja yksi on "kikkailtu" kiinni niin, että toivon ettei se joskus irtoa kun kiireessä klosaa.. Mutta kahvat istuvat ulkonäöltään hyvin teipattuihin kaapistoihin! Huomenna  hieman lämmitän hiustenkuivaajalla teippiä kasaan ja saan vanhojen kahvojen jäljet pois. Sitten maalailen hieman niistä kohden mistä valkoinen maali on käytössä kulunut pois ja sitten ne hyvät.... Kunnes maalailen kaapistot kokonaan valkoisiksi.. ups..

Mutta kahvojen vaihto-operaatio toi muutakin kivaa puuhaa sillä siivosinkin sitten samalla kaikkea vanhaa rojua, jauhoja yms. roskiin. Ei löytynyt hiiren pipanoita mutta askartelukaapissa oli auennut jossain vaiheessa pieni kimalle-purkki. Tai siis purkin koko oli pieni mutta sitä kimalletta oli kyllä jätesäkillinen :D Nyt meillä kimaltelee kaikki mahdolliset koloset ja kissat hopeaa! Naapurista pitäisi hakea tyhjiä Piltti-purkkeja jotta saisin niihin lajiteltua kaikki helmet, napit, kristallit.. Tulisi niidenkin osalta järjestystä kaappiin. Löysin myös melkoisen kasan erilaisia paperiarkkeja ja niillekin olisi hyvä keksiä joku näppärä säilytysmuoto. Taidan hankkia sellaisen koti-kansion joiden lokeroihin voisin lajitella kaikki paperit? Laitan oheen muutaman kuvan uusista kahvoista, myös sellaisen kuvan jossa on vanha, kullansävyinen vedin.

7.9.09

Iloista juhlintaa!!

Tänään vietimme pienimmän siskoni syntymäpäiviä ja hänen isänsä kertoi kuinka neiti oli vaihdellut eri huoneissa huonekalujen järjestystä :D ehhehhee, siitä se alkaa! Olemme puhuneet siskoni kanssa jo siitä että hän haluaisi huoneestaan enemmän nuoren tytön huoneen kuin pikku tytön ja olemme repineet vanhoista sisustuslehdistäni kuvia huoneista joista hän on pitänyt. Jotenkin kummasti isomman siskon vaikutus näkyy ja suunnitelmissa olisi hieman maalaisromanttinen huone..oho..ups.. Siskollani on yläkerrassa oma huone jossa on mansardi-henkinen katto, kolmiruutuinen ikkuna ja aivana kamala punainen laminaattilattia!! Mitä ihmettä edelliset asukkaat ovat ajatelleet hankkiessaan sellaisen lattian?! Ideana olisi maalata lattia valkoiseksi, kolme seinää hyvin hennolla roosalla ja yhteen seinään laittaa tehostetapetti. Löysimme hyvän mallin tapettiin Bauhausin Vintage-mallistosta. Maalaisimme sängyn sekä vanhan kirjahyllyn valkoiseksi ja lattialle löytyisi ihana hopeinen nukkamatto jo omasta jemmasta. Neiti ihastui puuvillaisiin valkoisiin sivuverhoihin ja haluaisi kattolampuksi hopean sävyisen kristallijäljitelmävalaisimen. Kaikki jäävät lelut saisivat uuden säilytyspaikan koreista ja seinille tulisi joitain kevytrakenteisia hyllyjä koristeita ja tyttöhömppää varten. Siis idea on suunniteltu kokonnaan valmiiksi ja enää uupuu rahoitus ja neidin isän hiljainen painostus :) Huone olisi sellainen jonka pienellä muokkauksella saisi aina mieleiseksi kun ikää tulee. Neiti on sitä mieltä että arvioimamme 500 euroa riittää (hieman yläkanttiin, mutta iloinen yllätys jos kaikki ei menekään!) kuluihin. Voi kun siskoni isä suostuisi! Saisimme tyttöjen kesken puuhastella ja neiti saisi toteuttaa itseään sydämensä pohjasta. Tein saman omalle huoneelleni kuudennen ja seitsemännen luokan välisenä kesänä isäni avustuksella ja huone on jäänyt rakkaana mieleen. Sain millaisen halusin ja viihdyin siellä. Huoh, se oli kyllä ihana <3

6.9.09

Blogistelua

Eli tavallaan kuin isännän hifistelyä :) Halusin muuttaa blogini ulkonäköä ja huomaan että vaihtoehtoja on aivan liikaa!! Koittakaa kestää, sivuston ulkomuoto muuttuu vielä monen monta kertaa ennen kuin se on mieleinen.. uuuuuups.. Etsinnässä on vintage-henkinen mutta kaikkea pitää kokeilla!!

27.8.09

On se komia!

Nyt on maalattu pöytä valkoiseksi! Tein sen ulkona porstuan edessä ja arvakkaapa vain montako kärpästä lenteli maalipurkkiin?! Mikä ihme siinäkin hajussa niitä mahtoi mielyttää, ohensin maalia lakkabentsiinilläkin! Mutta nyt on pöytä niin hieno etten raaski kattaa siihen mitään.. Ja katson kissojakin otsa kurtussa jos ne meinaavat spurttailla iltarallin aikana sen kannella :) Ensin vähän hioin pöydän pintoja pahimmista maalinlohkareista, pyyhin mikrokuituliinalla, sitten maalailin "mulkkurissalla" kannen ja pensselöin jalat. Ei tullut valumia ja kannesta tuli tasainen. Maalina oli kiiltävää, ihan tavallista maalarinvalkoista maalia. On se kyllä komia! Nyt vain tarvitsee kaivella miesten aitasta neljä tuolia ja tuunailla ne myös mieluisiksi. Tämän hetkiset ovat liian korkeita, paha istua kun jalat meinaavat ottaa kiinni pöydän alasarjaan.. Ajattelin maalata tuolit (yllättäin) valkoisiksi mutta kokeilla niiden selkänojiin joko krakelointia (alusmaalina hopea), sabluunalla maalailua tai liimailla niihin muutaman lasisen "kristallin". Vähän bligblingiä!! Sain idean yöllä viiden jälkeen eikä nukkumisesta meinannut tulla yhtään mitään kun mietin tätä kristalli-juttua. Toimisko se? Irtoisivatko ne kun kisut räpläisi niitä? hmmmm.. pitää kokeilla.. jahka viittii ja saa taas aikaiseksi.. Nyt on pihassa menossa veljen veneprojekti ja se pitää saada alta ensin pois.

Eilen meillä käväisi naapuri tekemässä juttua lehteen ja tänään kävi ystäviä kaupungista. Mikä onni: yhdellä siivouksella päästiin! Ystävillämme oli pieni koiruus matkassa (en muista mitä rotua, terrieri kumminkin) ja taaaaas se koirakärpänen pääsi iskemään.. Kissat suhtautuivat yllättävän hyvin, Stig varsinkin oli kovin mielissään uudesta tuttavuudesta. Voi kun meilläkin olisi yksi pieni hauva <3 Juujuu, kolme kissaa löytyy, tiedetään: ei meille mahdu enempää mutta ainahan sitä saa haaveilla (isäntä haluaa ison pystykorvan, minä pienen turren). Ehkä sitten kun muut haavet täyttyy ensin: kesäauto Karmann ghia isännälle (niin että saan kanssa avaimet!!) ja itselle ihan ikioma Fiskari! Sitten lupaankin nysvätä sitä koko talven, puunata ja tuunata :)

21.7.09

Hääpäivän viettoa

Miellä tuli mieheni kanssa eilen 20.7 kolme vuotta virallista oloa yhdessä. Marraskuussa juhlistamme yhdettätoista vuosipäiväämme. Sovimme ettemme juhli virallisena päivänä, sillä mieheni on töissä koko viikon ettei siihen ole lainkaan mahdollisuutta. En kuitenkaan voinut vastustaa kiusausta ja leivoin meille pienen sydämen muotoisen täytekakun koristettuna kolmella mansikka sydämellä.. Söimme sitä mieheni tullessa kotiin yhdeltä yöllä. Sain kuulla että ensi viikosta kolme viikkoa eteenpäin hänellä on lomaa ja lähdemme matkalle Ruotsiin omalla autolla!! Ihanaa!! Pääsemme käymään sisutusliikkeissä ja nyt on mahdollista tuoda tullessaankin jotain jos löytyy, farmariin mahtuu vaikka mitä! Se oli hänen lahjansa minulle, ensimmäinen häälahjansa <3 Itse olin hankkinut sormuksen, mutta se tarvitseekin käydä vaihtamassa toiseen. Koko oli hyvä mutta sormus oli liian massiivinen ulkokehältään, luisevat sormet eivät enää osuneet yhteen sormuksen ollessa sormessa..harmillista.. Joutuu ensi viikolla käymään Ideaparkissa asti vaihtamassa..Mieheni joutuu tulemaan mukaan :) Voi harmi!!

Mutta paljon hääpäivä toi mieleen muistoja. Menimme maistraatissa naimisiin lähiomaisten läsnäollessa ja meitä olikin kaikkiaan yhdeksän juhlijaa. Oli torstai ja päivä oli aurinkoinen sekä juuri sopivan lämpöinen, jaksoimme olla koko päivän juhlavaatteet päällä. En pukenut valkoista hääpukuani päälle lainkaan, minulla oli Markon ostama vaaleanpunainen mekko. Valkoinen hääpuku on edelleen kaapissani omassa suojapussissaan, ehkä joskus myyn sen. Juhlimme maistraatin jälkeen Arboretumissa, siemaillen kuohuvaa ja valokuvasimme toisiamme :) Kävimme syömässä juhlaväen kanssa The Grill's -ravintolassa ja saimme kokeilta iiiiiison täytekakun lahjaksi! Emme ole ikinä nähneet niin paljoa kermaa kuin siinä kakussa oli!! Olimme varanneet hääyön Hotelli Ilveksestä ja saimme heiltä lahjaksi pidennetyn käyttöajan ja saimme luovuttaa huoneen vasta klo:14.00. Saimme nukkua piiiitkään emmekä käyneet edes aamupalalla. Muistorikas päivä! Ja rakas <3 ja kyllä jännittikin!!

17.7.09

Musiikkia ja muminaa

Tämän päivän olen kuunnellut Anna Puun esikoislevyä. Huomaan eläytyväni moneen kappaleeseen ja uppoutuvani niiden sanoituksiin aivan huomaamattani. Yleensä kuuntelen raskasta musiikkia mutta tänä kesänä olen tietoisesti päättänyt löytää jotain muutakin! Levy on lainassa pienimmältä siskoltani ja taitaa levy jäädä ihan vahingossa meille vielä muutamaksi päiväksi :) Kirjana on käsissä pyörinyt äitini vanha runokirja. Siis oikeastaan kunnon fiilistelyä! Myös vanhat kunnon juicet, nurmiot, lindholmit on kaivettu naftaliinista..

Anna Puu - Kaunis päivä

Rakkaus, ehkä vielä toinenkin.
Hän saapuu, vaikka yksi lähtikin.
On huomen jotain, jota aavistin
Tänään.

Herään, ehkä vielä toivunkin
Ja toivon, joskus vielä uskonkin.
Se saapuu, lohtu, jonka aavistin
Tänään.

Kun minä käännyin, olit poissa,
Vain varjosi tavoitin.
Se minut kätteli koruttomasti,
Neuvoi, että nousisin.
Kun minä käännyin, olit poissa, olit poissa.

Jalat vahvistuvat, jalat kantavat.
Vaikka illat tuhlaa, aamut antavat.
Ja minä nousen, vaikka putoan.
Nousen, vaikka putoan.

Kun minä käännyin, olit poissa,
Vain varjosi tavoitin.
Se minut kätteli koruttomasti,
Neuvoi, että nousisin.

Kun minä käännyin, olit poissa,
Vain varjoas hipaisin.
Se sinut saatteli selittämättä,
Kielsi, että seuraisin.
Kun minä käännyin, olit poissa, olit poissa.

Herään, ehkä vielä toivunkin
Ja toivon, joskus vielä uskonkin.
Se saapuu, lohtu, jonka aavistin
Tänään, Sillä päivä, se on kaunis



15.7.09

Sieltä ostetaan mistä halvimmalla saadaan!

Kävimme eilen ystäviemme kanssa humputtelemassa Tuurissa. Ja kyllä tavarat olivat nykyään hintavia!! Tulihan sieltä ostettua pyyhkeitä, tukkaväriä ja parit housut.. Ja muutakin pientä sälää.. Löysin puutarha-kaupasta peltisen sangon viidellä eurolla. Pyörittelin sitä ensin käsissäni kun pidin hintaa aika korkeana (kunnes tajusin että tottakai se tuntuu korkealta kun ostin ennen sellaisia henkilökuntahintaan) ja musta väri mietitytti.. hmm.. Ja onhan se aika kookaskin. Sitten muistin että minulla valkoista spray-maalia, olohuoneen kultaköynnös tarvitsisi uuden kasvuastian..ja..ja..ja.. No tulihan sekin sitten humputeltua mukaan! Olipa yllätys ;) Kovasti jäi kaivelemaan romanttiseksi tehty lehtiteline. Se oli malliltaan kuin klapiteline mutta maalattu vanhalla roosalla ja kukilla. Hinta vain oli mahdoton 16,95 € sellaisesta edullisen näköisestä tuotteesta. En "sortunut" siihen mutta mieleen jäi kummittelemaan..

Mutta kukahan siivoisi meillä? Onko meille tullut lisää lemmikkejä? Ainakin niitä vilisee hyllyn alla ja nurkissa.. Pöytää en ole vielä laittanut, ehkäpä tänään voisi olla otollinen ilma puuhastella sen kanssa ulkosalla. Lupaavalta ainakin näyttää: aurinkoa riittää eikä pahemmin tuule. Mutta veljeni ja isäni ovat puuhastelleet rannassa ja siellä olisi vielä apulaisellekin puuhaa. Tosin tähän mennessä se on ollut vain heidän kahden puuhaa, sinne ei ole saanut mennä auttelemaan. Mehua vein, ihan kiusallakin :) Ai niin, tänään juhlistetaan Miian etukäteissyntymäpäiviä, illalla koristeltiin kakku ja siitä tuli liiankin hieno! Ei sitä raaski popsia suihinsa! Mutta pääsin kokeilemaan millaista on tehdä marsipaanista kuorrute ja koristeet. Hyvää harjoittelua kolmekymppisiin, haluan kakustani vintage-henkisen! Tässähän kerkeää koristella onneksi muutamat kakut ennen sitä :)

3.7.09





















Harkintaa..

Kannoin tänään turkoosiin taittavan vanhan pöydän keittiöön ja kuinka ollakaan: se on aivan passelin kokoinen! Jopa isukkikin sen hyväksyi! Nyt tarvii odotella seuraavaan torstaihin että pääsen maalikaupoille ostamaan valkoista maalia sekä hiomapaperia. Sormet vain syyhyäisivät kokeilemaan jo löytyvällä maalilla miltä pöytä voisi näyttää.. Nyt vaan tarvitsee malttaa odottaa ensi viikkoon, muu ei auta. Etsin myös joskus ostamani valkoiset tuoleihin tarkoitetut kangashuput kaappien kätköstä ja sovittelin niitäkin alustavasti paikoilleen. Lupaavalta näyttää! Päälliset tarvitsevat vain pesua ja uuden suoja-aine käsittelyn ennen käyttöönottoa.. Näkyi löytyvän miljoona kissan karvaa, ketsuppia ja kahviläikkä. Kukahan meilläkin käy aina sotkemassa?

2.7.09

1.7.09

Huh hellettä..

Nyt sain kaivettua turkoosin taittavan vanhan ruokapöydän pois miesten aitasta. Se tosin on ollut jo kohta viikon ulkona kun en ole saanut aikaiseksi kannettua sitä yksin sisälle.. Tänään kurkkasin onko pöytään tullut mitään kun en ole sitä peittänyt millään: pari osumaa "taivaasta".. Isäntä ei ole vielä innostunut pöydän vaihdosta mutta siitä on yleensä kaikki jo olemassa oleva ihan hyvää :) Yllätyin kun hän oli käynyt ostoksilla viikon keikallaan Vaasassa ja hankkinut VAATTEITA!? Kyllä!! Siitä sainkin idean siivota vaatekaappimme ja sain omalta puoleltani kaksi muovikassilta vanhoja vaatteitani (kokoa S..) pois. Hmm,saisin kohta kirpparipöydällisen tavaraa ja vaatetta kerättyä.

Kesäinen ilma on laskeutunut ympärillemme ja sitä on ollut hauska seurata..ikkunan takaa.. Yhden ainoan kerran kun menen uimaan, kärsien ensin uimisen jälkeisetä ihottumasta kaksi päivää: sain kiitokseksi flunssan! Huh hellettä! Onko kamalampaa olotilaa? Onhan niitä mutta tällä hetkellä..tässä on ihan tarpeeksi! Tauti ei muuta muotoaan miksikään, mietin jo häviäisikö se jos huijaisin sitä menemällä pakastimeen ja tauti luulisi olevan talvi?

Olen seuraillut harakkapariskuntaa kuusiaidassamme. Niiden kevään poikaset ovat jo varttuneet ja lentäneet pesästä pois, mutta näyttäisi siltä että pesään olisi ilmestynyt toinen poikue? Onko näin? Pesää on paranneltu ja laitettu kuntoon ympäri vuorokauden ja näyttäisi kovasti että siellä saattaisi olla jotain :) Pakko kyllä myöntää ettei harakoiden tai variksien pitämä meteli ole mitään kaunista kuunneltavaa, mutta niidenkin touhuilua on mukava seurailla. Muutamasta mustarastaasta on tullut pikku hiljaa kesympiä, ne päästävät melkein metrin päähän itsestään kun oikein maltilla kokeilee.

Stig-Elvis on päässyt myös maistelemaan ulkoilmaa valjaissa. Rohkeasti se tutkii pihaa häntä pystyssä häiriintymättä uusista valjaista. Piti ostaa uudet nahkaiset valjaat pikalukituksella kokoa L. On se aikamoinen rontti! Mutta kyllä sitä huomaa Stigun yksinäisyyden päivittäin. Se on niin iso ja leikit niin "rajuja" pieniin tyttö-kisuihin nähden ettei neideistä ole oikein sille leikkikavereiksi. Poika tekeekin paljon pahaa purkaen turhautuneisuuttaan kun en itsekään aina jaksaisi sen kanssa leikkiä. Mutta on se silti kovin lutuinen! Aamut ovat niin ihania kun Stig tulee herätäämään puskemalla ja antamalla paljon rakkautta omilla eleillään. Iltaisin sen rutiineina on meidän "nukuttaminen". Siihen kuuluu puskemiset kehräämällä ja miljoonien suukkojen antaminen karkealla kielellään. Sitten se nukuttaa ensin isukin mötkähtäen sen jalkojen päälle, kehrää ja tekee iltapesunsa. Tämän jälkeen se tulee minun viereeni myötäillen päätäni,laittaa leukansa ohimolleni ja alkaa kehräämään. Siihen on ihana nukahtaa! Nyt on vaan niin kuuma että mielellään voisin hukkua pelkkiin suukkoihin :)

7.6.09

Haaveilua..

Voi ei.. Eilen naapurit saivat hömpöteltyä minut mukaansa Marjamäen Pajutilalle ja ihastuin siellä kahteen leikittävän kokoiseen lapsen keinuhevoseen. Toinen oli musta, kuin tarujen öljytty ori. Toinen valkoinen pienen prinsessan tamma. Hintaa oli kummallakin 300 euroa. Hepat jäivät hiplattavaksi liikkeeseen jostain kumman syystä. Mutta sellainen olisi meillä ihana! Netta saisi kiikkaikka meillä, kunhan ikää ja kokoa tulee riittävästi, sydämensä kyllyydestä. Löysin sieltä marionetin kaltaisen valkoisen puuhevosen 70 eurolla, en sortunut siihenkään.. Ainakaan vielä.. Se kummitteli koko yön mielessäni vaikka kuinka koitan uskotella itselleni ettei se mahdu eikä rahaa ole sen ostoon..mutta..mutta..

Miesten aitassa olisi talon vanhan emännän peruja oleva hieman turkoosiin taittava ruokapöytä. Ajattelin tuunata sen meille uudeksi pöydäksi keittiöön kahden viikon päästä kun Marko on viikon työkeikalla Vaasassa. Kysymättä mitään häneltä :) Olen kyllästynyt lasikantiseen pöytäämme, se on aina niin kamalan näköinen.. Vaikka kuinka sitä pyyhkii, kissat tassuttelevat sen täyteen suloisia jälkiään. Se on myös jatkopalalla varustettu! Pituus ei ole lainkaan ongelma vaan pöydän leveys.. Meidän vanhasta sohvapöydästä tehty pöydänkansi on vain 70cm leveä, löytöpöydän kansi on 80cm. Kuulostaa hullulta, mutta meidän keittöä ei ole suunniteltu ruokailuun. Itseasiassa koko asunnossa ei olisi tilaa ruokaryhmälle! Nykyiset tuolit eivät istuisi pöytään lainkaan, mutta onneksi minulla on kangashuput joilla peittää ne aluksi.

Haaveilen neljästä kustavilaistyylisistä ruokapöydän tuoleista. Talonpoikaisetkin kävisi. Ne maksavat vain aivan mahdottomia. Aitan salongilla olisi aivan ihanat neljä tuolia, valitettavasti viidentoista vuoden sateessa olo on tehnyt ne käyttökelvottomiksi. Naapurimme ei ole osannut arvostaa vanhaa siihen aikaan vaan siirtäneet tieltään ylimääräiset pois mahdollisimman vähällä vaivalla. Harmillista! Mutta olisi hauska kokeilla kunnostaa niitä. Tarvitsisin siihen sellaisia työvälineitä mitä ei tällä markilla yllättäen ole :) Niihin voisi tehdä pehmustetut istuimet, maalata puuosat vanhalla vaniljanvalkoisella. Kyllä houkuttelisi, houkuttelisi vallan kamalasti! Puuosia tarvitsisi uusia erittäin monta, niiden valmistamiseen tarvitsisin jyrsintä.. Mutta ehkä mielikuvituksella saisi aikaan vaikka millaista? Tuumasta toimeen, ainahan voi kokeilla!

Jälleen on iskenyt kipinä tehdä vanhasta tallista pieni verstas.. Se tulee aika-ajoin vaikka tiedän ettei sillä elätä itseään. Se olisikin lähinnä omaksi iloksi: täynnä työkaluja, muutama työstökone ja puusorvi. Varmaankin asuisin siellä :) Mitä kaikkea saisikaan tehdyksi, sellaista mitä ei löydy kuin omissa ajatuksissa. Saisin vaatekaapinkin, juuri sellaisen kun haluaisin! voi ei.. taas se alkaa.. pakko keksiä muuta ajateltavaa :)

19.5.09

Remontointia ja mietintää

Nyt on olohuonekin mieluinen, maalattu ja tapetoitu!
Hankimme tapettia johon ei käytetty liisteriä lainkaan vaan liimasimme sen seinään siihen tarkoitetulla liimalla. Oli mukavaa jättää yksi työvaihe pois ja kissatkin saivat kirmata kodissaan ihan normaaliin tapaan. Välillä vain Stig-Elvis meni ja maistoi liimaa salaa, huomasimme sen onneksi melko aikaisessa vaiheessa eikä vahinkoa tapahtunut. Olisi kyllä tullut surku oman huolimattomuuden vuoksi jos olisi Stiggelle tapahtunut jotain vakavaa!

Mutta asuntomme on nyt paljon "tasaisempi" ja raikkaampi. Olohuoneen uusi väri vaihtelee harmaan, laventelin ja pellavan välillä. Tarkoitus olisi maalata vielä Madrugada-yhtyeen teksti: "I was dreaming that I dream in a tree" ikkunan yläpuolelle josta näkyy vanha omenapuu. Kumpikin pitää uudesta kodin ilmeestä erittäin paljon!

11.5.09

10.5.09

Äitienpäivä

Mihin se aika onkaan mennyt? Huomaan etten ole saanut aikaiseksi kirjoittaa blogiini mitään. Ajatuksia on ollut, mutta saamattomuutta on ollut ihan liikaakin liikenteessä. Paljon on 1.5 kuukauden aikana tapahtunut: kevät on saapunut! Ihania kesän lintuja tupsahtelee pihaan sieltä täältä, navetan kokissa tuntuu olevan joka orrella jonkun pesän alku. Pienet oravan poikaset leikkivät pihapuissa toisiaan jahdaten emojen sätsättäessä vieressä. Miten ihanaa! Nyt on satanut muutamana päivänä vettä ja voi kuinka kaikkialta nousee vihreää elämää esiin! Ja sen huomaa.. En edes muista koska olisin kärsinyt näin pahasta allergiasta. Nokkosrokkoni on villiintynyt, inhoan olla ulkona! Voisin katsella luontoa jonkun kuplan sisältä?

Miia hankki pihaan erittäin tarpeellisen yllätyksen: kuivaustelineen! Nyt on lakanoita pesty konekaupalla ja kaapit hohkaa täynnä puhtautta! Meillä on ollut niin hankalaa kuivata pyykkiä sisätiloissa koska meillä ei varsinaisesti ole ollut telineelle paikkaa.. Mutta nyt: huomaan miten ihanaa onkaan pestä pyykkiä!!

Tänään on päivä minkä odottamista inhoan. Sitä mässäillään jo viikkoja ennen televisiossa ja kaupoissa. Rakastan Äitiäni, ei kyse ole siitä. Se rakkauden määrä on vaan niin suuri että tuntuu tälläisinä päivinä että sen alle meinaa musertua, ei saa henkeä! Onneksi on paljon ihania muistoja, sainhan olla Äidin siipien suojassa 23 vuotta. Äitini oli vahva nainen! Hän rakasti lapsia yli kaiken ja saimme paljon kokea sitä, tärkeää elämän mahlaa. Kaikista ihaninta on huomata itsessään sellaisia fyysisiä ja henkisiä piirteitä mitä Äidissä oli. Se yllättää aina välillä, nostaa onnen tunteen sydämeen! Välillä se tuntuu kaihona.. Joskus huomaa tarvitsevansa kipeästi Äidin neuvoja mutta silloin sisältä kumpuaa suvun naisten suuri voima: asiat järjestyvät! Millaisia äidit ovat olleet suvussani? Nukun äitini isän äidinäidin silmien alla. Hän on ensimmäinen kenen kasvot näen aamuisin makuuhuoneeni seinällä. Niissä on paljon tuttuja piirteitä. Vaari kertoi hänen olleen kuin parantaja, osasi hoitaa vaivan kuin vaivan! Vaarin äidin Siirin olenkin lapsena nähnyt, valkea tukkaisen naisen jolla oli isot kädet. Naisen joka tarjosi ässä-pipareita niin paljon että kotimatkalla oksetti autossa. Muistan hämärästi Siirin hautajaiset, vaarin pidättäytyneestä punakat kasvot ja pienen kimpun heiton arkun päälle hautaan. Kovinkaan paljon ei ole muistoja, vaarin kertomuksia kyllä senkin edestä. Äidinäiti Aune oli maailman herttaisin ihminen, koskaan ei tahtonut kellekään pahaa ja aina jaksoi meitä tyttösiä paijata! Ja lukea satuja iltaisin vaikka varmasti navettapuuhistaan oli päivän päätteeksi väsynyt.

Oma Äitimme on syntynyt saunassa Jalasjärvellä, ainoana lapsena vanhemmilleen. Uskon että se on ollut iso osa Äidin henkistä lujuutta. Minulla on käynyt suuri onni että sellaisen naisen lapsi olen saanut olla. Nyt koen tärkenä kertoa siitä pienimmälle siskolleni Pihlalle, siitä miten upea Äiti hänellä onkaan ollut ja kuinka paljon hän Pihlaa rakasti. Ja rakastaa edelleenkin! En usko enkeleihin tms mutta uskon että ihminen on olemassa niin kauan kuin hänet joku muistaa. Ehkä jonain päivänä kerron omille lapsilleni heidän muoristaan joka elää heidän sydämissään!
Vaikka olenkin "vaarin tyttö", Äitini on minulle rakkain nainen! Kiitos Äiti, kaikesta!! Rakastan Sinua!

3.3.09

Maaliskuun mouruntaa

On ihanaa heräillä aamulla omaan tahtiin, keittää kahvia ja katsella ulos (likaisista..) ikkunoista. Ei ole lainkaan kiirettä ja elämä hymyilee. Kissoilla vaan tuppaa olemaan kevättä rinnassa: niistä lähtee karvaa ja ne riehuvat keskenään aika ajoin hyvinkin rajusti. Tavarat putoilevat ja esteet on luotu kissojen mielestä helpoiksi: mitä väliä jos pari kukkaa kaatuu ja multaa löytyy karvaisten kattien varpaitten välistä! Nekin nauttivat olostaan ja "emännän" seurasta.

En ole vielä saanut aikaiseksi yhtään mitään.. Välillä oikein hävettää.. Huomenna olen lähdössä hyvän ystäväni kanssa Ravintola-alan messuille Helsinkiin ja aijomme ihan vahingossa eksyä Ikeaan! Ajattelin uusia verhoja olohuoneeseen (juu ja pestä ensin ikkunat) ja löytää jonkun kivan lipaston makuuhuoneeseen television alle. Mukavaa kun pääsee vähän viettämään tyttöjen päivää ystävän kanssa!!

Eilen meillä kävi naapurimme kylässä ensimmäistä kertaa ja meillä oli todella mukavaa! Nettakin seurusteli hyvin aktiivisesti vaikka tädin pikku-kullalla on ensimmäinen lenssu. Se alkoi veljeltäni ja nyt koko Hirvelän perhe flunssailee tuossa seinän toisella puolella. Kurjaa!

Tänään ohjelmassa on ruokakaupassa käyntiä, kunhan jollain ilveellä saan kaivettua autoni tuolta hangesta, ja aion kokeilla uutta ruokareseptiä kanasta! On mukava yllättää Marko uudella ruualla pitkän työpäivän jälkeen :)

22.2.09

Uusi elämä alkaa..

Nyt se varmaa: olen virallisesti työtön! Mutta uskomatonta kyllä: en koe sitä lohduttomana ajatuksena. Olen päättänyt nauttia elämästäni ja keksittyä hankkimaan itselleni harrastuksia ja uusia ystäviä. Ja silti jatkaa sen unelmatyön etsimistä!

Tärkeintä on että olen onnellinen! Ja rakastunut! Uudelleen ja uudelleen! Nyt kun on päässyt irti työn tuomista ongelmista ja mieltä vaivaavista asioista: huomaan kanssani elävän miehen! Minulla on aivan mahtava kumppani rinnallani jonka kanssa voin jakaa aivan kaiken. Ja minulla on aivan ihana perhe ympärilläni! Tuntuu että silmäni ovat auenneet ja tunteeni heränneet. Jaksan hymyillä aamulla kun herään.

Vaikka mieltä painaa murhe siitä kuinka pärjäämme, olen kuitenkin "jalat maahan putovaa"- lajia. Vastoinkäymisiä tulee aina ja jokaisesta on jollainlailla selvitty. Mutta toivon että läheiseni huomaavat että olen onnellinen!

28.1.09

Talven ensimmäinen lenssu

Nettaliini kotiutui eilen sairaalasta ja oli ihanaa kuulla pienen riemua illalla! Annoimme Markon kanssa Netan nimpparilahjan: pienen pupun jossa on pienet pyörät alla, saa neiti kävelemään opittuaan vetää sitä perässään. Voi että! Siihen ei mene enää kuin hetki kun neiti tohottaa ympäri taloa :) Toinen lahja tekee vieläkin tuloaan Terälahden postiin, saa nähdä tuleeko koska?

Minuun on iskenyt talven ensimmäinen lenssu. Se on hiljalleen tehnyt tuloaan ja nyt nostaa itseään nenun päähän naureskelemaan.. Kurjaa.. Olen päättänyt nujertaa koko pöpön kahden päivän aikana! Lepoa ja paljon mehua! Nenu punoittaa niistämisestä mutta se saa olla ainoa merkki pienen äänen käheyden lisäksi. Grrrr!!

Pikku linnut ovat palanneet pihaan, piti jättää ikkuna auki makkarista että saan kuunnella niiden jutustelua. Muutama niistä on tänään käynyt koputtelemassa ikkunoita, sillä ne nauttivat selkeästi siitä että meidän hurja karvakolmikko jahtaa niitä lasin toisella puolella.. Meno vaan yltyy pienellä yllytyksellä :) Pieniä tiaisia näyttää suurin osa olevan, pari pulleaa sirkkua ja laudan alla aina välillä odottamassa take away-ruokaa: Sulo!
Koitan saada tirpoista kuvia, ne on tosin hirmuisen arkoja..

26.1.09

Maanantai, pahin päivä viikosta?

Ainakin se tuntuu siltä kun herätyskello soittaa.. Töissä tuli laskettua kolme tuntia asiakkaalle sisustusta ja kyllä varmasti harmittaa jos ei siitä kauppaa tule. Kovasti odottelen jo Nettaa kotiin, eilen käytiin vaavia katsomassa Markon kanssa sairaalassa ja kovin oli pirteä neito! Toivottavasti Netan lahja tulisi postissa nyt alkuviikosta että se olisi jo valmiina kotona kun neiti tulee :) Saa halia ja pusia pikkuisen ihan ruttuun!!


Eilinen vapaa meni hurjan nopeasti, nyt jo odottelen torstaita. Kotkaa ei ole näkynyt kahteen päivään, toivottavasti se on matkustanut kohti pohjoista! Oli se vaan mahdottoman kokoinen!

Matkakuume vaivaa ja auto pitäisi vaihtaa..hmm.. Tarvii varmaan tehdä lotto lauantaina?

23.1.09

Elämäni on ollut henkistä helvettiä kolme päivää ja tänään neljäntenä kuulin asioiden olevan jo kohti parempaa. Sukumme uusin tulokas on ollut sairaalassa ja huoli toisesta on ollut suuri. Nähdä sekä kuulla vanhempien hätä rakkaastaan.. Huh mikä viikko.. Nyt on murhe pienentynyt ja asiat ovat paremmin.

Kaikessa on ollut sulattelua ihan riittämiin. Toivottavasti ei tarvitse vastaavaa kokea piiiiiiiiiitkään aikaan! Ja vaavi tulisi pian kotiin! Tädin on jo kova ikävä pikku nöpönenää! Syli kaipaa lullattavaa!

Ja on pihapiirissämme tapahtunut muutakin hyvin yllättävää: uusi naapurimme on KOTKA! Se söi Sulo-kisun tyttökaverin meidän kuusiaidan päässä..nam.. Marko sai otettua siitä kuvan ja tänään näin itsekin petolinnun koko komeudessaan! Saa nähdä kauanko se täällä asustelee.

Tästä se alkaa..

Ensimmäiset sanat hiipivät esille.. Hurjaa!
Kirjaimet alkavat hiljalleen ilmestyä ruudulle:
Mitä olenkaan mennyt tekemään?!

Mutta katsotaan, ehkä tämä voi tuoda
tullessaan jotain sellaista mikä tuntuu omalta?
Kiehtoo ja villitsee; ehkä se on onnistunut valinta?

Tästä se alkaa..